Museoammattilaiset ovat asiantuntijoita kulttuuriperintöön liittyvissä asioissa.

Alan yleisimmät ammattinimikkeet ovat museonjohtaja, museoamanuenssi ja tutkija.  Näiden  lisäksi museoissa työskentelee muun muassa konservaatoreita, museolehtoreita, arkeologeja, oppaita, museomestareita, museovalvojia, museoassistentteja, tiedottajia, valokuvaajia, kirjaston- ja arkistonhoitajia, informaatikkoja, toimistosihteereitä, mediasuunnittelijoita, palveluvastaavia ja lipunmyyjiä.

Museoiden ja museoammattilaisten määrä on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä museoalan ammatillisissa tehtävissä toimii n. 1400 henkilöä, joista naisia on n. 73 % ja miehiä 27 %.

Vuonna 2006 voimaan astuneen museoasetuksen mukaan museolla tulee olla museonjohtaja ja ainakin yksi muu päätoiminen työntekijä, joista toisella tulee olla ylempi korkeakoulututkinto ja toisella korkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava aikaisempi opistoasteen tutkinto; lisäksi molemmilta vaaditaan perehtyneisyyttä museon edustamaan toimialaan sekä museologian perusopintoja tai museoalan työkokemusta;

Pääaineena on ollut yleensä kansatiede, Suomen ja Skandinavian historia, yleinen historia, taidehistoria, kulttuurihistoria tai arkeologia. Aineistoyhdistelmään suositellaan liitettäväksi myös museologian opintoja.
Niitä voi suorittaa  Helsingin, Turun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Joensuun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Konservaattoreita koulutetaan EVTEK Muotoiluinstituutissa ja rakennuskonservaattoreita Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

---

Museoammattilaisen käsikirja

Museoalan ammattiliiton julkaisema Museoammattilaisen käsikirja on tarkoitettu museossa työskenteleville sekä museouraa suunnitteleville ja opiskelijoille. Se on katsaus museoammatteihin, museoalan ja -ammattien kehittymiseen. Käsikirjaan on koottu myös työelämän keskeisiä sääntöjä. Museoammattilaisen käsikirja. Museoalan ammattiliitto. toim. Jaana af Hällström. Vammala, 2007.