PUKU, KIELI, SUKU, MIELI

PUKU, KIELI, SUKU, MIELI 9.2.2017
Saamelaisuus puvussa ja maisemassa
Koottu Aineen taidemuseon kokoelmista ja lainateoksista
6.2.-14.5.2017

PUKU, KIELI, SUKU, MIELI

Näyttely tarkastelee saamelaisuutta Aineen taidemuseon kokoelmista ja lainateoksista koottujen teosten kautta. Lähtökohtana on käynnissä oleva keskustelu saamelaismääritelmästä. Näyttelyssä on esillä niin saamelaisia kuin valtaväestöönkin kuuluvia taiteilijoita.
Suomessa saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on saamelainen sukutausta, suhde saamen kieleen ja sitä kautta kulttuuriin sekä tunne saamelaisuudesta. Kiistanalaista on, kuka saa olla saamelainen. Voiko yksilön identiteetti olla lainsäädännön sanelemaa. Näyttelyssä voi pohtia myös esimerkiksi kulttuurista omimista - mitä voi toisilta kysymättä ottaa omaan käyttöön? Loukkaako tällaisen "lainaamisen" kieltäminen länsimaisen ihmisen vapautta itseilmaisuun?
Saamenpuku, gákti, on saamelaisille yksi tärkeimmistä identiteetin tunnusmerkeistä. Valtakulttuurille puku (sen turistiversiot) on ollut matkailun myynninedistämiskeino, värikäs koriste, miehen puku naiselle puettuna. Jenni Laitin Utsjoen saamenpuku Katugákti (2015, puuvillakangas, tussi, spraymaali, tekstiilikynä) osoittaa, että saamenpuku on osa elävää kulttuuria. Siinä näkyvät trendit ja muoti, mutta se sisältää myös sanomatonta kieltä, hiljaista tietoa. Laitin puvussa kytee katutaide ja populaarikulttuuri, siinä on glitteriä ja neonvärejä, mutta myös saamelaisten oikeuksille merkittäviä virstanpylväitä historiasta (Koutokeino 1852, Alta 1979-81) ja nykypäivästä (Ridduriddu). Puku kantaa sisällään myös vuosisataisen sorron ja halveksunnan jäljet. Identiteetin määritteleminen liittyy aina vallankäyttöön - valtasuhteisiin ja vastarintaan. Saamelaiselle gákti on kuin ensimmäinen iho, se antaa voimaa kantajalleen, kuten tekee Utsjoen puku Heikki Tuomelan maalauksessa Saamelaisnainen (n. 1960). Marja Helanderin videoteoksessa Trambo (2014) taiteilija pomppii tunturissa trampoliinilla. Matkamuistonuket ja lelueläimet elelevät verkon takana myös Rosa Liksomin teoksessa Lapland in Memoriam (2003, esinekooste). Kummassakin teoksessa turvaverkko pitää hankalamaineiset saamelaiset käsivarren mitan päässä katsojasta.
Saamenpuvun väärinkäyttö on tietysti vain jäävuoren huippu, suurimmat epäkohdat liittyvät itsemääräämisoikeuteen, maaoikeuteen ja luonnonvarojen käyttöön. Maret Anne Sara kuvaa tilannetta kakkuna, jonka kerroksissa lainehtii öljy ja teurasporojen veri. Kirsikkana kakussa loimottaa öljyputki.
Ristiriitojen keskellä voi rauhoittua Ounasjoen rantamaisemiin ja kokea Aimo Kanervan tavoin sen "ohutta ilmaa, joka tarttuu herkästi akvarellipaperiin". Ilta Sorron elämää ja taidetta pohjoisen suo väritti yhtä vahvasti kuin jänkä Reidar Särestöniemeä, jonka teoksessa kuu ja aurinko ovat yhtä aikaa läsnä. Näin on myös vuonna 1986 hyväksytyssä Saamen lipussa.
Kiitos teoslainoista Rovaniemen taidemuseolle, Saamelaismuseo Siidalle (Utsjoen niisivyö) sekä Erica Huuva Designille (riskut).

Virpi Kanniainen
amanuenssi, Aineen taidemuseo
+ 358 50 597 1197 virpi.kanniainen@tornio.fi

Kausi:
6.2.2017–14.5.2017

Aineen taidemuseo
Sijaintiosoite: Torikatu 2, 95400 Tornio

Sisäänpääsy Museokortilla

Puh. museo +358 50 5946868
Puh. toimisto +358 50 5971189

www.tornio.fi/aine

Aukioloajat

Ma -
Ti 11:00-18:00
Ke 11:00-18:00
To 11:00-18:00
Pe 11:00-15:00
La 11:00-15:00
Su 11:00-15:00

Pääsymaksut
5/0 €

PALVELUT

Auditorio

Kahvila

Myyntipiste

Paikoitus

Museo kartalla

Kartalla näkyy museon päärakennuksen sijainti. Yksittäinen näyttely ei välttämättä sijaitse samassa osoitteessa.

VINKKAA KAVERILLE
 
 
 

Museoissa nyt

Hae näyttelyitä ja tapahtumia




Oletko jo nähnyt?