Kekkonenkin keräsi kasveja

Mitä kasvinäytteet kertovat?

Tiesitkö, että ratakrassin levinneisyys paljastaa Suomen rataverkon sijainnin? Tai että hietalituruohon levinneisyys kuvastaa hyvin saksalaisten joukkojen rintamavastuualueita, huoltokeskuksia, tuolloin rakennettuja teitä ja sotasatamia? Entä tiesitkö sitä, että Viipurista kadulta 1912 kerätty banaaninkuori on huolellisesti tallennettu museonäytteeksi?

Maamme luonnontieteellisten museoiden kokoelmat ovat osa Suomen luonnon muistia, jotka palvelevat tutkimusta, opetusta ja valistustoimintaa. Näytteitä on aktiivisesti kerätty ja tallennettu tutkimusaineistosta, mutta myös pelastettu ullakoilta ja jopa roskalavoilta. Mennyttä aikaa ei voi enää kerätä, joten pitkäaikaisaineistojen arvo vain nousee vuosikymmenten saatossa. Pitkältä ajalta kertyneestä aineistosta voidaan tarkastella esimerkiksi lajien levinneisyyksien ja runsauksien muutoksia.

Merkkihenkilöiden kasvinäytteitä ja huijausyrityksiä

Turun yliopiston kasvimuseo on koonnut yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa näyttelyn ”Kekkonenkin keräsi kasveja”. Museonhoitaja Seppo Huhtinen kasvimuseosta kertoo, että esillä olevia näytteitä on kerätty aktiivisesti vuosien saatossa. Näytteillä olevien kasvien kerääjien joukkoon kuuluvat sellaiset Suomen historian merkkihenkilöt kuin Sibelius, Paasikivi, Lönnrot, Cajander sekä Leino. Esillä on myös kasvinäyte, jonka presidentti Svinhufvud keräsi Siperian karkotusvuosinaan.

Näyttelystä löytyy myös vanhoja opetuskuvatauluja sekä paljon muutakin kasvien keräilyyn liittyvää tietoa, kuten miksi väärentää kasvinäyte tai kiinnittää näyte arkille juuret ylöspäin.