Kun lääkäri ei ole lähellä

Vanhan sanonnan mukaan ”jos sauna, viina ja terva eivät auta, tauti on kuolemaksi.” Se kuvastaa hyvin aikaa, jolloin lääkärit, apteekit ja sairaalat olivat kaukana ja pienikin vaiva saattoi koitua hengenvaaralliseksi. Kansanlääkinnässä turvauduttiin tuolloin ennen kaikkea paloviinaan sekä moniin lääkekasveihin, joita kannatti pitää saatavilla.

Näyttely esittelee kansanlääkinnässä käytettyjä kasveja ja eri sairauksiin käytettyjä parannuskeinoja 1700- ja 1800-luvuilla. Tuolloin rohtokasvit tarjosivat apua moniin vaivoihin, kun lääkärin apu ei ollut saatavilla.

Valistuksen aikakaudella 1700-luvulla kasvi- ja puutarhakulttuuri levisi yliopistojen hyötypuutarhoista kartanoihin, pappiloihin ja vähitellen myös tavallisen kansan pariin. Lääkekasveja kuivattiin, ja niitä käytettiin teen tapaan, uutettiin alkoholiin tai sekoitettiin rasvaan voiteiksi. Esimerkiksi koiruoho, siankärsämö, kataja ja kamomillasaunio olivat monikäyttöisiä yleisrohtoja.

Usein kasveilla oli myös muita kutsumanimiä kansanomaisen käyttötarkoituksensa mukaan. Muun muassa leskenlehteä kutsuttiin ”yskäruohoksi” ja lasten riisitaudin hoidossa käytettyjä näsiänmarjoja ”riidenmarjoiksi”. Näyttely esittelee sekä tuttuja että vähemmän tunnettuja kasveja ja avaa niiden merkitystä kansanlääkinnässä.

Papeilla oli tärkeä rooli kansan terveyskasvattajina, mutta myös sanomalehdet ja kotitalousoppaat levittivät ajanmukaista tietoa. Terveyteen liittyvä tieto levisi kansan parissa myös sukulaisten ja ystävien kesken.

Näyttelyn keskeisinä lähteinä on käytetty aikakauden terveysoppaita. Elias Lönnrotin vuonna 1839 ilmestynyt Suomalaisen talonpojan koti‑lääkäri oli aikanaan erittäin suosittu, ja monet sen ohjeet ovat osoittautuneet yllättävän kestäviksi. Sen sijaan Christfried Gananderin vuonna 1788 julkaistussa Maan Miehen Huone ja Koti Aptheekki -oppaassa korostuvat vielä osin aikakautensa vanhakantaiset näkemykset ja uskomukset.

Näyttely sijaitsee Apteekkimuseon ja Qwenselin talon vaihtuvien näyttelyiden tilassa. Vaihtuvien näyttelyiden tarkoituksena on tuoda uusia näkökulmia aiheisiin ja aikakausiin, joita esitellään museon päänäyttelyiden puolella. Näyttelyn on toteuttanut työryhmä Turun kaupunginmuseosta.

Näyttelyn avajaisviikonlopun ohjelma
• Luento 14.3. klo 14. Turun kaupunginmuseon museopuutarhuri Aaja Peura kertoo näyttelyyn liittyvistä lääkekasveista ja niiden nykyisistä käyttömahdollisuuksista. Ilmoittautuminen luennolle qwensel.fi
• Parantavat kasvit -maalaustyöpaja 15.3. klo 12–16. Maalaustyöpajassa inspiroidutaan kansanlääkinnällisistä kasveista ja historiallisista kasvikuvituksista, ja luodaan omia kasvikuvituksia akvarelleilla maalaten. Ei ennakkoilmoittautumista.