Arvid Liljelund - Kertovat kuvat

Emanuel Arvid Liljelund (1844–1899) oli suomalainen, saksalaiseen Düsseldorfin koululuntaan kuulunut taidemaalari.
Liljelund kohosi 1870-luvulla talonpoikaiskuvauksiensa ansiosta Suomen suurten maalarilupausten joukkoon. Hän sai Pietarin taideakatemian arvonimen Ensiluokan taiteilija vuonna 1878. Hän koki uransa aikana myös yleisen maun ja ajattelutavan muutokset, kun ranskalainen realismi haastoi Liljelundin edustaman idealistisen maalaustyylin.
Liljelund maalasi tarkkoja kansatieteellisiä kuvauksia talonpoikaistupien sisustuksesta ja kansanpukuja käyttävistä ihmisistä. Hän teki maalausretkiä erityisesti ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikolle. Liljelund vietti kesiään pääosin synnyinseudullaan Uudessakaupungissa, mutta poikkesi myös mm. Heinolan kylpylään kausina 1893 ja 1894 maalaten maisemia maksaakseen ylläpitonsa ja toimeentulonsa. Näistä maalauksista kaksi kuuluu nykyään Heinolan taidemuseon kokoelmaan.
Liljelundin laatukuvat voidaan jakaa neljään tyyppiin, varsinaisiin laatukuviin, pukukuviin, taiteilijaelämän kuvauksiin ja ateljeemallikuviin. Marianne Koskimies-Envall määrittelee tutkimuksessaan maalauksen laatukuvaksi sen sisällön, aiheen käsittelytavan ja toteuttamiskeinojen mukaan. Liljelund koosti teoksen ”totuuden palasista”, nimettömät henkilöt esiintyvät omassa ympäristössään ja heillä on kädessään jokin ympäristöön kuuluva esine.
Laatukuvien ohella Liljelund maalasi lähes 300 muotokuvaa ja niiden ajallinen painopiste osuu 1880–90-luvuille. Muotokuvaus oli Liljelundille ennen kaikkea keino elättää itsensä. Hän kiersi paikkakunnilla tarjoamassa palvelujaan ja tilauksen saatuaan käytti usein valokuvaa apunaan, joko mallin lepohetken aikana tai maalatessaan vainajan muotokuvaa. Hänen asiakaspiirinsä koostui enimmäkseen uudesta 1870-luvulla rikastuneesta keski- ja yläluokasta. Maalausten tarkka viimeistely heijastaa tilaajakunnan makua. Työn korkean laadun takeena oli yksityiskohtien rikkaus ja näkyvän todellisuuden tallentaminen valokuvantarkasti.
Liljelund opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1863–1864 ja Helsingissä 1864–1865. Hän jatkoi sitten opintojaan Düsseldorfin taideakatemiassa Saksassa 1866–1869. Hän alkoi pitää näyttelyitä vuodesta 1870 lähtien. Liljelund toimi opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1869–1876 sekä myöhemmin opettajana ja johtajana Viipurien Taiteen ystävien piirustuskoulussa 1891–1899.
Näyttelyymme on pyritty saamaan mukaan edustava otos eri aihepiireistä ja etenkin talonpoikaiset pukukuvat viittaavat taidemuseon toiseen näyttelyyn, jossa tarkastellaan kansallispukujen ja muinaispukujen merkityksiä tekijöilleen ja kantajilleen. Tämä näyttelyosuus toteutetaan yhdessä Heinolan Kalevalaiset naiset ry:n kanssa.
Näyttelyn teokset lainataan kotimaisista museo- ja yksityiskokoelmista. Laatukuvien lisäksi esille tulee muotokuvia ja maisemia.